Sinun tulee saavuttaa alin hyväksytty pistemäärä jokaisessa hakukohteelle kuuluvassa osiossa, jotta voit tulla valituksi hakukohteeseen. Alimpia hyväksyttyjä pistemääriä voidaan laskea perustellusta syystä ennen opiskelijavalinnan tulosten julkaisua. Koe on siis enemmän kuin yksi kokonaispistemäärä, ja myös tasaisuudella on merkitystä: yhden vahvan osion pisteet eivät korvaa kokonaan heikkoa suoritusta toisessa pakollisessa osiossa. Valintakokeen jälkeen varataan mahdollisuus pistemuutoksiin perustellusta syystä.

Mitä AMK-valintakoe käytännössä mittaa?

Aikaisempien vuosien valintakokeita tarkasteltaessa AMK-valintakokeen eri osioita yhdistää yksi piirre: hakijalle annetaan tietoa tekstinä, numeroina, kuvina, taulukkoina, ehtoina tai erilaisina käytännön tilanteina. Sen jälkeen hänen pitää tunnistaa, mikä tiedosta on olennaista ja mitä sen perusteella voidaan päätellä.

Päätöksenteko-osiossa tämä voi tarkoittaa useiden ehtojen samanaikaista hallintaa esimerkiksi tilanteessa, jossa pohditaan ystävien ruokarajoitteita. Matematiikassa on oltava vahva laskurutiini, jotta esimerkiksi yhtälön ratkaisu ja prosenttilaskut sujuvat ilman ohjelmistoja tai laskimia. Kieliosioissa mitataan sekä yksittäisten sanojen hallintaa, ydinsanoman tunnistamista että esimerkiksi infograafien lukemista. Eettisissä ja tunneälytehtävissä kohdataan arkipäiväisiäkin tilanteita, kun pohditaan esimerkiksi kuntoutusryhmien eettisyyttä, kaveritaitoja tai ilmeiden ja tunteiden tunnistamista. Toisin sanoen AMK-valintakoe ei mittaa vain sitä, kuinka paljon ja mitä hakija tietää ja osaa. Ammattikorkeakoulujen valintakoe mittaa myös sitä, kuinka sujuvasti hakija pystyy ottamaan haltuun uuden ongelman ja ratkaisemaan sen käytettävissä olevilla tiedoilla aikapaineessa.

Tutustu tarkemmin AMK-valintakokeen osioihin alla

• Päätöksentekotaidot AMK-valintakokeessa
• Matemaattiset taidot AMK-valintakokeessa
• AMK-valintakokeen kieliosiot (jos seo:n kannalta on parempi, että ovat omia osioitaan, näistä voi tehdä myös omat sivut)
• Matemaattis-luonnontieteelliset taidot AMK-valintakokeessa
• Eettiset taidot ja tunneälytaidot AMK-valintakokeessa

Päätöksentekotaidot AMK-valintakokeessa

Päätöksentekotaidot kuuluvat jokaiselle AMK-valintakokeeseen osallistuvalle. Valintakokeessa osion suorittamiseen on varattu aikaa 40 minuuttia.

Tässä osiossa testataan loogista päättelyä, ongelmanratkaisukykyä sekä olennaisen tiedon tunnistamista. Annettu tieto voi olla monessa muodossa: listoina, taulukoina, kuvina ja tekstinä. Usein tehtävien laajat johdantotekstit on kirjoitettu vaikein lauserakentein. Taulukot saattavat olla jopa 15 rivin mittaisia. Lisäksi aikapaineessa tiedon jäsentäminen ja ratkaisun rakentaminen tuovat osioon omat haasteensa. Vaikka valintakokeissa on viime vuosina toistunut esimerkiksi syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen, taulukoiden lukutaito sekä sääntöjen hahmottaminen, osiossa esiintyy ajoittain myös täysin uudenlaisia tehtäviä.

Moni hakija kokee tämän osion AMK-valintakokeen haastavimmaksi. Tämän tyyppisiä tehtäviä ei koulumaailmassa juurikaan harjoitella, ja ilman ennakkovalmistautumista kokonaisuus voi osoittautua jopa esteeksi sisäänpääsylle. Osiota ei kuitenkaan kannata pelätä liikaa. Usein tehtäviä voi lähestyä erilaisilla ratkaisutavoilla.

Tehtävä voi olla esimerkiksi seuraavanlainen. Henkilö on järjestämässä lounaskutsuja neljälle ystävälleen, joilla jokaisella on erilaisia ruokarajoitteita. Yksi on vegaani, yksi on semivegaani, yksi on vegetaristi ja lisäksi jokaisella on erilaisia ruokarajoitteita. Tehtävässä tulee annettujen tietojen sekä ruokavalioiden esittelyjen perusteella selvittää, mitä viidestä eri ruoasta voidaan tarjota lounaalla. Tehtävästä tekee haastavan sekä laaja tietomäärä, josta tulee poimia olennainen tieto, että se, että tehtävässä tulee annettujen tietojen perusteella tunnistaa eri ruokavalioiden rajoitteita. Klassisemmissa tehtävissä tunnistetaan rosvoa tai valehtelijaa tai ratkaistaan aikatauluhaasteita.

On hyvä muistaa, etteivät päätöksentekotaidot testaa älykkyyttä, vaan aikapaineen ja oman ajattelun hallintaa.

Matemaattiset taidot AMK-valintakokeessa

Matemaattisten taitojen osio kuuluu valtaosalle hakijoista. Osioon on varattu aikaa 40 minuuttia ja tehtävät tulee ratkaista ilman laskinta. Osiossa korostuu vahvasti peruslaskutoimitusten hallinta. Lisäksi tehtävissä vaaditaan ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisua, prosenttilaskentaa, yksikkömuunnoksia, geometriaa sekä kuvaajien ja taulukoiden tulkintaa. Aikapaineen lisäksi laskimen puute tuo osuuteen oman haasteensa. Tehtävät tulee ratkaista paperilla tai päässä laskien. Monella hakijalla osio ei niinkään kaadu matemaattiseen osaamiseen vaan laskurutiinin puutteeseen.

Koska osiossa ei saa käyttää laskinta, tehtävissä testataan välillisesti myös ongelmanratkaisukykyä. Osaisitko sinä laskea tuotteiden hinnanmuutoksia, murtolukuja tai jakolaskuja ilman laskinta? Vaikka tehtävät ratkeavat matematiikan perustaidoilla, haasteena on tunnistaa, mitä taitoja milloinkin tarvitaan. Sanallisissa tehtävissä tulee muodostaa itse yhtälöitä tai vaiheittainen tehtävän ratkaisu. Matematiikan osiossa kannattaakin erottaa kaksi osaamista toisistaan: laskutekninen osaaminen ja matemaattinen mallintaminen.

AMK-valintakokeen kieliosiot: opetuskieli (suomi tai ruotsi) ja englanti

Kaikki hakijat suorittavat kieli- ja viestintätaitojen osioita. Opetuskielelle ja englannin kielelle on kummallekin varattu 30 minuuttia. Molemmissa osioissa arvioidaan tekstin lukemista ja tulkintaa, mutta myös yksittäisten sanojen käyttämistä oikeassa yhteydessä.

Opetuskielessä pitää ymmärtää tekstin rakenne

Opetuskielen koe on joko suomeksi tai ruotsiksi. Opetuskielen osio on ennen kaikkea ymmärtämisen koe. Hakijan tulee lukea erilaisia tekstejä, kuten novelleja, raportteja tai vaikkapa uutisia, ja lisäksi pystyä tunnistamaan tekstin ydinsanoja. Joskus tehtävissä voi olla yksittäisten sanojen tai jopa kokonaisten lauseiden täydentämistä. Viime vuosina valintakokeissa ovat yleistyneet infograafit. Infograafien visuaalinen esitystapa mahdollistaa laajan tietomäärän esittämisen tiiviissä kuvassa. Kun tietoa on paljon, olennaisen tiedon löytäminen vaikeutuu ja hidastuu. Yhdestä kuvasta voidaan esittää hyvin eritasoisia kysymyksiä. Myös aihepiirit vaihtelevat ministeriöiden tiedonannoista taloyhtiöiden putkiremonttien suunnitteluun ja toteutukseen. Aikapaineessa vastausten tulee löytyä nopeasti, joten lukurutiini on tärkeä. Lukutaito ei AMK-valintakokeessa tarkoita kykyä lukea pitkiä tekstejä nopeasti, vaan ennemminkin kykyä lukea tekstejä ja tulkita informaatiota, kun esitystavat muuttuvat läpi kokeen.

Englannin kieli: konteksti ratkaisee

AMK-valintakokeen englannin osiossa testataan lukuisia taitoja: yksittäisiä sanoja, lauserakenteita ja luetun ymmärtämistä. Asiayhteyden ymmärtäminen on tärkeää, mutta välillä tehtävissä pitää ymmärtää kokonaisuutta myös yksityiskohtaisemmin. Koska kaikki AMK-valintakokeen hakijat suorittavat tämän osion, tehtävien aihepiirit vaihtelevat laajasti. Lukurutiini ja kyky muodostaa kokonaiskuva annetusta tekstistä nopeuttavat tehtävien ratkaisua. Välillä osiossa pitää tunnistaa yksittäisten sanojen merkityksiä tai valita annetuille sanoille synonyymejä. Toisaalta tehtävissä voi puuttua sanoja tai ilmauksia, jotka pitää valita tekstiyhteyteen sopivaksi. Vaikka tehtävät ovat luonteeltaan monivalintatehtäviä, vaihtoehdot ovat usein niin lähellä toisiaan, ettei virheellisten vaihtoehtojen poissulku juurikaan nopeuta oikean ratkaisun löytämistä.

Matemaattis-luonnontieteelliset taidot AMK-valintakokeessa

Matemaattis-luonnontieteellinen osio kuuluu tekniikan ja merenkulun alan hakijoille. Osion suorittamiseen on varattu 35 minuuttia. Tässä osiossa on sallittu käyttää valintakoejärjestelmän funktiolaskinta.

Tässä osiossa arvioidaan hakijoiden matematiikan ja fysiikan valmiuksia. Matematiikassa tehtävissä voi olla esimerkiksi polynomilausekkeiden sieventämistä, yhtälöitä, tasogeometriaa ja trigonometriaa. Fysiikassa tehtävät voivat käsitellä esimerkiksi fysikaalisten ilmiöiden perustietoja, laskemista annettujen mallien perusteella sekä kaavioiden ja kuvaajien tulkintaa. Vaikka osiossa saa käyttää funktiolaskinta, pelkkä laskeminen ei riitä. Tehtävän ratkaisu alkaa aina oikean ilmiön tunnistamisesta, sitä vastaavan matemaattisen mallin rakentamisesta, ja vasta viimeisenä seuraa varsinainen laskemisosuus.

Aikaisempina vuosina osassa matematiikan tehtävistä laskin on osoittautunut turhaksi. Kun tehtävässä tarvitsee esimerkiksi sieventää korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, ei laskimesta ole apua. Samoin fysiikan tehtävissä ratkaisu voi perustua esimerkiksi tehtävän yhteydessä olevan kuvaajan tulkintaan, mikä ei vaadi laskemista vaan ilmiön syvempää ymmärrystä. Jotta osiosta saa riittävästi pisteitä, tulee matemaattisten perusvalmiuksien olla hyvällä tasolla. Osa hakijoista myös yliarvioi laskimen mahdollisuudet kompensoida vaillinaista laskurutiinia. Tämä johtaa helposti siihen, että liian moni tehtävä jää rajallisessa ajassa lopulta ratkaisematta.

Eettiset taidot ja tunneälytaidot AMK-valintakokeessa

Eettiset taidot ja tunneälytaidot kuuluvat AMK-valintakokeessa sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan sekä humanistisen alan ja kasvatusalan hakijoille. Molempiin osioihin on varattu 15 minuuttia, joten yksittäistä tehtävää ei ole juurikaan aikaa pohtia.

Mikäli valintakokeissa ei ole käynyt aiemmin tai tutustunut esimerkkitehtäviin huolellisesti, osiosta saattaa saada väärän kuvan. Moni erehtyy ajattelemaan, että eettiset kysymykset ovat mielipidekysymyksiä, ja suhtautuu tehtäviin sellaisina. Tehtävät eivät kuitenkaan ole mielipidekysymyksiä, vaan ratkaisu perustuu tehtävän tarkkaan lukemiseen, tilanteen ymmärtämiseen sekä kuvien huolelliseen tarkasteluun.

Eettisen ulottuvuuden tunnistaminen esimerkiksi ryhmäytymistä, vertaistukiryhmiä, kuntoutusta tai peruspalveluiden tarpeellisuutta käsittelevissä tehtävissä ei ole yksinkertaista. Tunneälytehtävissä tulee analysoida erilaisia tunteita ja kasvonilmeitä esimerkiksi kuvista, joissa on yksi tai useampi henkilö. Kuten tiedetään, osa tunteista on hyvin lähellä toisiaan. Siksi esimerkiksi ilon, onnen tai innostuksen erottaminen toisistaan voi osoittautua yllättävän haastavaksi. Tunneälyä vaaditaan myös esimerkiksi valehtelun tai erimielisyyden selvittämiseen sekä sosiaalisten tilanteiden dynamiikan ymmärtämiseen.