Tehtävä 1
Lue oheinen teksti ja vastaa alla olevaan kysymykseen.
Somevaikuttajien poliittisen vaikuttamisen keinot
Yhteiskunnallisen viestinnän lisäksi poliittiset aiheet ovat tehneet tuloaan somevaikuttajien sisältöihin. Vaikka merkittävä osa somevaikuttajista ei osallistu muodolliseen puoluepolitiikkaan ja politiikan päätöksiin liittyviin keskusteluihin välttääkseen aggressiivisen kommentoinnin ja pitääkseen tilinsä ei-poliittisena (Suuronen ym. 2022), on paljon somevaikuttajia, jotka tuovat ainakin silloin tällöin sisällöissään esille poliittisia aiheita, varsinkin elämäntyyliin ja laajempaan yhteiskuntaan liittyviä teemoja. Suomessa suosituimpia tällaisia aiheita ovat kuluttaminen, terveys ja ruoka, ilmastonmuutos ja tasa-arvo (Emt.).
On esitetty, että tämän tyyppinen sisältöjen sekoittuminen kasvattaa yleisöjen tietoisuutta yhteiskunnallisesti tärkeistä kysymyksistä ja lisää poliittista kiinnostusta ja osallistumista varsinkin nuorten keskuudessa (Cheng ym. 2023; Harff & Schmuck 2023). Toisaalta vaikutuksena saattaa olla myös kyynistyminen varsinaista poliittista järjestelmää kohtaan (Schmuck ym. 2022) – somevaikuttajat voivat vapaasti, ilman päätöksenteon vastuita ja rasitteita, keskustella poliittisista aiheista ja tarjota yksinkertaisilta vaikuttavia ratkaisuja. Varsinainen poliittinen järjestelmä on monimutkaisempi ja lopulliset päätökset usein kaukana idealistisesta, yhden arvojärjestelmän mukaisesta maailmankatsomuksesta.
Somevaikuttajien poliittisen vaikuttamisen keinoja voidaan tarkastella demokraattisten käytäntöjen kautta. Kansalaisten rooli demokratiassa ei ole ainoastaan käydä äänestämässä, vaan he voivat osallistua demokraattisiin prosesseihin myös muilla tavoilla. Demokratiassa voidaan tunnistaa ainakin kolme keskeistä käytäntöä: deliberatiivisen, osallistuvan ja edustuksellisen demokratian käytännöt (Vitale 2006). Deliberatiivinen demokratia viittaa vapaiden yksilöiden osallistumiseen keskusteluun yhteisistä asioista, mikä kasvattaa keskustelujen perusteella tehtyjen päätösten legitimiteettiä. Osallistuva demokratia tarkoittaa kansalaisten suoraa osallistumista yhteisistä asioista päättämiseen. Edustuksellinen demokratia viittaa muodollisiin poliittisiin käytäntöihin, joissa vaaleilla valitut edustajat tekevät päätöksiä äänestäjiensä puolesta (Emt.).
Näitä elementtejä ovat:
1) Somevaikuttaja yhteiskunnallisena keskustelijana. Kuten Suuronen ym. (2022) ovat havainneet, monet somevaikuttajat osallistuvat yhteiskunnallisiin ja poliittisiin keskusteluihin tai tuovat näitä aiheita esille omilla sosiaalisen median tileillään. Aiheet voivat olla sellaisia, joista käydään aktiivista keskustelua ja jotka liittyvät johonkin ajankohtaiseen poliittiseen päätökseen, tai ne voivat olla uusia aiheita, ProComma Academic 2023 Lobbareista influenssereihin, jolloin somevaikuttaja osallistuu keskusteluagendan määrittämiseen (Shmalenko ym. 2021). Ympäristö-, ilmasto- ja kestävyyskysymykset ovat esimerkiksi maailmanlaajuisesti aiheita, joihin somevaikuttajat ovat ottaneet kantaa (Knupfer ym. 2023). Suomessa lainsäädäntöön liittyen viime aikoina huomiota ovat saaneet somevaikuttajien puhuminen saamelaiskäräjälain (Hautanen 2022) sekä translain (Lehtonen 2023) uudistamisen puolesta.
2) Somevaikuttaja kansalaistoiminnan moottorina. Somevaikuttajien poliittinen osallistuminen muistuttaa joskus ruohonjuuritason kansalaisvaikuttamista ja keskittyy tiukasti valitun asian edistämiseen ja seuraajien valistamiseen (Caldeira & Machado 2022). Tämän tyyppisillä vaikuttajilla on usein yhteyksiä myös suoraan kansalaistoimintaan, ja esimerkiksi allekirjoitusten kerääminen kansalaisaloitteille on yksi somevaikuttajien tukeman suoran poliittisen vaikuttamisen ilmentymä (esim. Turun Sanomat 2018). Tunnettu esimerkki on myös somevaikuttaja Nata Salmelan järjestämä mielenosoitus huomion kiinnittämiseksi Helsingin päivähoidon ongelmiin (Bäckgren 2021).
3) Somevaikuttaja vaaleilla valittuna päättäjänä. Somevaikuttaja, kuten kuka tahansa muu täysikäinen Suomen kansalainen, voi asettua ehdolle vaaleissa, mutta somevaikuttajalla on etunaan valmiit sosiaalisen median yleisönsä. Suomessa kunnanvaltuustoissa sekä aluevaltuustoissa on ollut edustajia, jotka tunnetaan myös somevaikuttajina, kuten lääkäri Jenni Puoliväli (Latva-Teikari & Tekoniemi 2022) sekä näyttelijä ja mediapersoona Jasmin Hamid (Vaarala 2020). Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa oli ehdokkaina somevaikuttajia, kuten ruokabloggari Kati Jaakonen (Helsingin sosialidemokraatit 2023), ja TikTokissa suosiota kerännyt psykoterapeutti Ville Merinen, joka tuli myös valituksi (Hankaniemi 2023). Somevaikuttajat voivat hyödyntää vaikuttavuuttaan myös kampanjoidakseen toisen ehdokkaan puolesta samaan tapaan kuin julkisuuden henkilöt ovat jo pitkään tehneet (Barojan 2022).
Edellä mainitut kolme demokraattisen käytännön muotoa sekoittuvat usein toisiinsa, ja niihin osallistuakseen on oltava uskottava ja aito suhteessa omaan julkiseen persoonansa (Suuronen ym. 2022). Tästä syystä somevaikuttajat pyrkivät luomaan poliittista sisältöä, jonka takana he todella seisovat. Kuten edellä kuitenkin todettiin, monet somevaikuttajat tekevät mainosyhteistöitä etujärjestöjen ja yritysten kanssa yhteiskunnallisten ja poliittisten teemojen edistämiseksi, jolloin rahallinen tai muu hyöty vaikuttaa siihen, mitä asioita somevaikuttajat ajavat (olisiko samaa aihetta edistetty ilman rahallista korvausta?) sekä siihen, miten uskottavalta se seuraajien silmissä vaikuttaa (onko mielipide todella somevaikuttajan oma?).
Vaikka Suomessa puolueiden ja vaaleissa ehdolla olevien henkilöiden mainostaminen rahaa vastaan on harvinaista, ulkomailta siitä löytyy esimerkkejä (De Gregorio & Goanta 2022). On myös huomattava, että runsaita katsojamääriä keräävä poliittinen sisältö voi hyödyttää somevaikuttajaa alustan tuomien mainostulojen kautta tai välillisesti keräämällä huomiota itseen ja siten tuomalla silmäpareja muille myynnissä oleville omille tuotteille tai palveluille (Emt.). Esimerkiksi videopalvelu YouTube ja striimauspalvelu Twitch mahdollistavat suositun sisällön monipuolisen monetisoinnin ilman suoria mainoskumppanuuksia yritysten tai yhteisöjen kanssa. Somevaikuttajien sidonnaisuuksia (tai vapautta niistä) on siis tarkasteltava laajasti, kun tutkii somevaikuttajien toimintaa osana demokraattisia käytäntöjä.
(Lähde: Essi Pöyry: Lobbareista influenssereihin – Politiikan uudet vaikuttajat. Vaikuttava viestintä (2023) ProComma Academic -tutkimuskirjat.)
Kysymys: Mikä seuraavista kuvaa parhaiten somevaikuttajien vaikutusta yhteiskunnalliseen keskusteluun?
Ratkaisu:
Oikea vastaus: Tuovat esille monipuolisia näkökulmia, edistäen yhteiskunnallisen keskustelun moniäänisyyttä.
Tekstissä kerrotaan, että somevaikuttajat osallistuvat yhteiskunnallisiin ja poliittisiin keskusteluihin, tuoden esille erilaisia ja ajankohtaisia teemoja, kuten ilmastonmuutos, tasa-arvo ja saamelaiskäräjälain uudistus (esim. kappaleessa ”Somevaikuttaja yhteiskunnallisena keskustelijana”).
Muut vaihtoehdot:
Vahvistavat vallitsevaa poliittista narratiivia ilman kriittistä näkökulmaa ei ole oikea, koska tekstissä ei mainita somevaikuttajien toimivan pelkästään vallitsevan poliittisen narratiivin mukaisesti.
Rajoittavat keskustelua vain muutamaan suosittuun aiheeseen ei ole oikea, koska vaikka tekstissä mainitaan joitakin suosittuja teemoja (kuten ilmastonmuutos ja tasa-arvo), somevaikuttajien osallistuminen ei rajoitu vain muutamaan aiheeseen. He käsittelevät monenlaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja voivat tuoda esille myös uusia teemoja (esim. ”tuovat näitä aiheita esille omilla sosiaalisen median tileillään”).
Keskittyvät ainoastaan itseään koskeviin aiheisiin ei myöskään ole oikea, koska tekstissä todetaan, että somevaikuttajat käsittelevät laajasti erilaisia yhteiskunnallisia ja poliittisia aiheita, jotka eivät välttämättä liity vain heidän omaan henkilökohtaiseen elämäänsä (esim. kappaleessa mainitut poliittiset ja yhteiskunnalliset aiheet).
Tehtävä 2
Tutustu oheiseen infograafiin. Jatka virke loppuun valitsemalla oikea vaihtoehto. Infograafin pääasiallisena tavoitteena on…
Ratkaisu:
Oikea vastaus: …antaa neutraalia tietoa siitä, mistä elinkustannukset koostuvat ja vertailla yksinasuvien alle 45-vuotiaiden miesten ja naisten menoja.
Infograafin tiedot perustuvat pääosin Kuluttajatutkimuskeskuksen vuonna 2022 julkaisemiin viitebudjetteihin. Tietoa voi siis pitää neutraalina. Pääosa infograafista koostu elinkustannusten menoluokkien erittelyistä ja miesten ja naisten menojen vertailusta. Tämän lisäksi yhteismenoja verrataan pääkaupunkiseudun ja muun Suomen osalta toisiinsa.
Muut vaihtoehdot:
…vertailla pääkaupunkiseudun ja muun Suomen yksinasuvien alle 45-vuotiaiden elinkustannuksia.
Väärin. Pääosa infograafista koostu elinkustannusten menoluokkien erittelyistä ja miesten ja naisten menojen vertailusta. Tämän lisäksi yhteismenoja verrataan pääkaupunkiseudun ja muun Suomen osalta toisiinsa, mutta tätä lyhyttä vertailua ei voi pitää infograafin pääasiallisena tavoitteena.
…suhteuttaa yksinasuvien alle 45-vuotiaiden asumiskustannukset ja liikkumiskustannukset muihin arkimenoihin.
Väärin. Tämä on yksi näkökulma, jonka kautta infograafia voi tarkastella, mutta pääasiallisena tai ääneenlausuttuna tavoitteena sitä ei voi pitää. Pääosa infograafista koostu elinkustannusten menoluokkien erittelyistä ja miesten ja naisten menojen vertailusta.
…vertailla alle 45-vuotiaiden yksinasujien eri arkimenojen kehitystä muihin elinkustannusten menoeriin.
Väärin. Infograafi ei kerro mitään arkimenojen tai muiden elinkustannusten kehityksestä tai muutoksesta.
